Kapellimestari Benjamin Shwartz.

Pianosolisti Javier Perianes Espanjasta.

 

21.11.2013 klo 17 oli kapellimestari Benjamin Shwartz viimeksi vieraanamme Pro Orchestran jäsentilaisuudessa Tampere-talon Aariassa; torstainen konsertti oli siis hänen toinen vierailunsa Tampere Filharmonian edessä puolentoista vuoden sisällä. Torstaina 7.5.2015 hän sekä Tampere Filharmonian illan konsertin pianosolisti, Javier Perianes, esittelivät vuolaasti tulevaa ehtoon keväistä musiikkimatkaa Tampere-talon Sonaatissa. Shwartz työskentelee Wroclawin filharmonisen orkesterin musiikillisena johtajana, jonne hän siirtyi suoraan pitkältä rupeamalta San Franciscon sinfoniaorkesterin parista. Vuonna 1979 syntynyt kapellimestarimme opiskeli orkesterinjohtamista Philadelphian Curtis-instituutissa Christoph Eschenbachin ohjauksessa ja säveltämistä Pennysylvanian yliopistossa. Tampereelle häntä on ansiokkaasti maanitellut Coplandin torstai-iltaista teosta johtamaan mainio konserttimestarimme Dennis Kim.

Leppoisaa keskustelua taiteilijavieraiden kesken Tampere-talon Sonaatissa.

Auvoisan ehtoomme espanjalainen pianosolisti Javier Perianes sai vuonna 2012 vastaanottaa Espanjan kulttuuriministeriön ojentaman kansallisen musiikkipalkinnon (National Music Prize) musiikillisista ansioistaan. Tämä loistava pianisti on ennättänyt jo monilla levytyksillään viihdyttää yhäti kasvavaa ihailijakuntaansa halki maailman. Perianes on ehtinyt työskennellä maailman huippukapellimestarien kanssa, kuten Lorin Maazel, Daniel Harding, Zupin Mehta, Daniel Barenboim, ja esim. näiden orkestereiden solistina hän on ennättänyt vierailla: Orchestre de Paris, Sao Paulon orkesteri, Pietarin ja Kööpenhaminan filharmonisten orkestereiden, Birminghamin ja Atlantan orkestereiden, Orchestre de Lyonin, useiden BBC:n orkestereiden sekä Miamin, Rio de Janeiron ja Hong Kongin orkestereiden. Javier Perianes on monien konserttisalien tuttu vierailija, kuten New Yorkin Carnegie Hall, Amsterdamin Consertgebouw, Royal Festival, Barbican ja Wigmore Halls Lontoossa, Tokion Suntory Hall, Miamin New World Center ja  Pariisin Théâtre des Champs Elysées. Javier Perianesin kalenteria täyttää agenttina Ica (International Classical Artists), jonka listoilla ovat mm. viulistimme Elina Vähälä sekä Tampereellakin vieraillut Daniel Hope ja juuri viime perjantaina 8.5.2015 Helsingin Musiikkitalossa Radion sinfoniaorkesteria johtanut kapellimestari Kent Nagano.

Säveltäjä ja pianisti Aaron Copland.

Ilmeisesti Tampereella aivan ensikerran kuultiin torstaina Aaron Coplandin (s. 14.11.1900 ja k. 2.12.1990) vuonna 1944 kantaesittämää musiikkia baletista Appalachian Spring (Appalakkien kevät). Coplandin Rodeo baletista onkin kuultu meillä Tampere-talossa valittuja otteita ainakin ylimääräisinä numeroina ja hiljakkoin saimme kuulla myös Coplandin Benny Goodmanin tilauksesta säveltämän Klarinettikonserton oman Filharmoniamme ja Annelien Van Wauwen tulkitsemana. Kolmas tuon aikakauden baletti Coplandin sävelkynästä oli Billy the Kid. Tällä Appalakkien kevät orkesterisarjalla, jonka musiikin Copland muokkasi em. baletista hän voitti Pulizer-palkinnon vuonna 1945. Amerikassa - tuossa laajojen toleranssien maassa - on aina ymmärretty markkinavetoisuuden ja maksavan yleisön päälle, niinpä Copland asemoi itsensä myös tässä asiassa (letka)jenkan jatkoksi tehden musiikkiaan hyvin kansanläheisistä lähtökohdista.

Pianisti ja säveltäjä Maurice Ravel.

Pianokonsertto G-duurissa on paljon pianolle musiikkia kirjoittaneen Maurice Ravelin (s. 7.3.1875 Ranskan baskialueella, Cibouressa ja k. 28.12.1938 Pariisissa) "matkatuliaisia" Amerikasta, josta pitkältä kiertueelta palattuaan säveltäjä alkoi punoa teostaan kokoon 1920-luvun lopussa. Teoksen hän omisti pianisti Marguerite Longille ja konsertto kantaesitettiin tammikuussa 1932, jolloin säveltäjä Ravel johti sen itse. Pianokonserton kolme osaa ovat: I Allegramente, II Adagio assai ja III Presto. Teoksessa joku voi kuulla orastavaa "jazzia" Ravelin vinkkelistä katsottuna. Veikeästi varsinkin toisessa osassa pianovirtuoosimme katkoi varioiden rytmiä. Teoksessa on myös yhteissoiton kannalta hyvin haasteellisia kohtia. Säveltämisen Ravel aloitti jo nuorella iällä ja seitsemänvuotiaana hän ryhtyi opettelemaan pianonsoittoa. Opettajana Pariisin konservatoriossa hänellä oli säveltäjä Gabriel Fauré.

Maurice Ravel Amerikan kiertueellaan flyygelin ääressä. Kuvassa oikealla myös säveltäjä George Gershwin.

Torstai-illan konsertin loppupuoli oli omistettu säveltäjä Igor Straviskyn (s. 17.6.1882 Lomonosov ja k. 6.4.1971 New York) musiikille; ensimmäisenä oli vuorossa vuosina 1907-08 syntynyt sävellys Fantastinen scherzo. Säveltäjä oli tuolloin ennättänyt lopettaa oikeustieteen opinnot, avioitua serkkunsa Jekaterina Gavrilovna Nosenkon kanssa 23.1.1906 ja opiskella yksityisesti säveltäjä Nikolai Rimski-Korsakovin oppilaana. Fantastinen scherzo ja Ilotulitus esitettiin Pietarissa vuonna 1909, jolloin Sergei Djagilev - kuullessaan teokset - innostuneena tilasi säveltäjältä Tulilintu-baletin, joka taas kantaesitettiin seuraavana vuonna eli 1910. Vuonna 1911 syntyi Petrushka-baletti ja vuonna 1913 Kevätuhri. Näinä vuosina säveltäjä asui jo perheineen Venäjän lisäksi - varsinkin talvikaudet - Sveitsissä.

Kuvassa vasemmalla Stravinsky ja Nikolai Rimski-Korsakov.

Viimeinen konsertin teos oli sinfoninen runo, Satakielen laulu, jonka säveltäjä Stravinsky teki vuonna 1920 Satakieli-oopperansa pohjalta. Ooppera perustuu H. C. Andersenin satuun Kiinan keisarin hohdokkaasta palatsista ja ooppera sai kantaesityksensä Pariisissa toukokuussa 1917, vaikka säveltäjä oli aloittanut oopperansa säveltämisen jo ennen balettiteoksiansa. Hieman päälle 1200 konserttivierasta kuuli kausisarjan konsertissa jälleen nautittavaa ja taitavasti esille tuotua musiikkia. Ehkä pääsemme vielä joskus toistamiseenkin kuulemaan näin loistavan pianistin vierailua Pohjoismaiden suurimmassa kongressi ja konserttitalossa, Tampere-talossa?

Vanha Stravinsky johtaa musiikkiaan vuonna 1965.