sunnuntai 5. lokakuuta 2014




Jane ja Aatos Erkko perustivat myös oman säätiön. Kuvassa 16.3.2014 edesmennyt Jane Erkko.


Keskiviikkona 1.10.2014 vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran reippaasti ja iloisissa tunnelmissa Säätiöpäivää - Stiftelsedagen. Säätiöitä ja varsinkin niiden toimintaa tunnetaan täällä Pohjan perukoilla yleensä sangen huonosti, mutta järjestävät tahot tahtovat teemapäivällään osoittaa säätiöiden vilpittömän halun avoimuuteen. Säätiöpäivän päätapahtumaa vietettiin Helsingissä Sanomatalon Mediatorilla klo 16-18.


Niilo Helanderin säätiö jakoi tänä vuonna tukea 855 000 euroa.


 Ensimmäistä Säätiöpäivää vietettiin teemalla "Perintöä jaossa", jolla haluttiin viitata sekä yleiseen säätiöiden tehtävään kulttuuriperinteen vaalijoina että säätiöiden kunniatehtävään toteuttaa  lahjoittajansa henkistä perintöä. Samanaikaisesti päivän aikana Säätiöpäivää vietettiin yli 20 maassa ja se on osana Dafne-yhdistyksen (Donors and Foundations Network in Europe) toimintaa, jolla pyritään kehittämään säätiöiden toimintaa ja toimintaedellytyksiä Euroopan-laajuisesti. Suomessa Säätiöpäivän vastuullisena organisoijana oli Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, joka Suomessa toimii samalla ainoana säätiöalan kattojärjestönä.
Itse säätiöläiset näkisivät mielellään, että lähitulevaisuudessa säätiöpäivästä muodostuisi yhtä suosittu ja kansalaisia villitsevä teemapäivä kuin esim. ravintolapäivä tai siivouspäivä. Pienimmissäkin kylissä ja kaupungeissa olisi säätiötempauksia, joiden hilpeät ideat teemapäivän ohjelmasta syntyisivät kuin itsestään apurahansaajien ja säätiöiden parissa työskentelevien keskuudessa. Kovinkaan tärkeää ei olisi loistelias tapahtuma, vaan pyyteetön into osallistua ja tehdä näiden säätiöiden tärkeätä toimintaa tunnetuksi.


Alfred Kordelin sai oman kuolemansa jälkeen nimeänsä kantavan säätiön.


Rekisteröity säätiö on Suomen lain mukaan oikeushenkilö, joka muodostuu tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi luovutetusta omaisuudesta. Säätiön perustamiseen tarkoitettu minimiomaisuuden määrä tulee lain mukaan olla vähintään 25 000 euroa ja säätiöllä tulee olla omat säännöt, joiden mukaan säätiö toimii ja jakaa varojaan. Säätiön perustamiseen luvan myöntää Patentti- ja rekisterihallitus, joka myös valvoo säätiöitä ja pitää yllä säätiörekisteriä. Säätiö perustetaan joko säädekirjalla tai kirjallisella testamentilla, josta täytyy näkyä säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus. Säätiön tarkoitus on oltava yleishyödyllinen ja sen omaisuus on sijoitettava varmalla ja hyvin tuottavalla tavalla. Säätiön tarkoitusta voidaan muuttaa vain, jos sen varojen käyttäminen sille varattuun käyttöön on mahdotonta, olennaisesti vaikeutunut, hyödytöntä tai lain tai hyvien tapojen vastaista, ja silloinkaan uusi tarkoitus ei saa poiketa olennaisesti aiemmasta tarkoituksesta.
Nykyinen säätiölaki tuli meillä Suomessa voimaan vuonna 1930 ja vuosina 1930-2011 Suomessa rekisteröitiin 3 948 säätiötä, joista osa on lakkautettu, sulautettu toiseen säätiöön tai saanut uuden säätiönumeron. Vuonna 2014 Suomen rekisterissä oli 2 850 rekisteröityä säätiötä. 90 % näistä säätiöistä on verotuksessa tulkittu yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, joten ne on vapautettu veroista joko kokonaan tai osittain. Yhteiseksi hyväksi toimivat säätiöt ovat tärkeitä mahdollistajia tieteessä, taiteessa, kulttuurissa – ja meidän kaikkien tavallisessa arjessa. Säätiöiden kautta me kansalaiset voimme aktiivisesti vaikuttaa juuri itsellemme tärkeisiin asioihin. Säätiöillä ei ole niin monia keinoja kertoa toiminnastaan tai saada levitettyä tietoa saavutuksistaan kulttuurin alueella. Säätiöpäivä on yksi hyvä tilaisuus kertoa säätiöiden hyvästä työstä suurelle yleisölle, vanhoille tutuille ja uusille tuntemattomille, toiselle säätiölle, kenelle tahansa tiedonnälkäisille.


Jenny ja Antti Wihurin säätiö jakoi ensimmäiset apurahansa 9.10.1942


Ei kommentteja: