Kapellimestari Andrew Litton ja sellisti Leonard Elsenbroich.

Ilo oli jälleen puolellamme, kun saimme tämän - viisivuotiana pianonsoiton aloittaneen ja 10-vuotiaana New Yorkin Filharmonikkojen kapellimestarin Leonard Bernsteinin johtaman sinfonisen runon "Pines of Rome" kuultuaan innostui opiskelemaan orkesterinjohtamista Juilliardissa - monella tapaa lahjakkaan muusikon lähentymään (Sorsa)puistoamme. New Yorkissa 16.5.1959 syntynyt Andrew Litton istui jo pikkupoikana Metropolitanin Oopperan eturivissä omalla kausikorttipaikallaan seuraamassa musiikin ihmeellisyyksiä. Perjantaina 24.10.2014 hän johti suurella asiantuntemuksella Tampere-talon suuressa salissa Tampere Filharmonian konsertin, joka oli saatettu kokoon täysin umpivenäläisestä musiikista. Konsertin alkusoittona oli Mikhail Glinkan alkusoitto oopperasta Ruslan ja Ljudmila, joka kantaesitettiin Pietarin Bolšoi-teatterissa vuonna 1842. Vuodelta 1964 taas kuultiin Dmitri Kabalevskin todella harvoin kuultu Sellokonsertto nro 2 c-molli op. 77. Konserton osat ovat: I Molto sostenuto - Allegro molto e energico, II Presto marcato ja III Andante con moto - Allegro agitato - Molto tranquillo, jotka sellosolisti sitoo yhteen kadenssein. Väliajan jälkeen vajaa puolitoistatuhantinen kuulijajoukko salissa hiljentyi kuulemaan Dmitri Šostakovitšin Sinfoniaa nro 15 A-duuri op. 141, säveltäjän viimeiseksi teokseksi jäänyttä työtä vuodelta 1971. Sinfonian osat ovat: I Allegretto, II Adagio, III Allegretto ja IV Adagio - Allegretto.

Intendentti Helena Hiilivirran haastattelussa kapellimestari ja pianisti Andrew Litton.

 

Andrew Littonin ensimmäinen kiinnitys oli Bournamouthin sinfoniaorkesteriin johtajaksi vuosiksi 1988-1994. Mstislav Leopoldovitš Rostropovitšin (s. Bakussa 27.3.1927 ja k. Moskovassa 27.4.2007) assistenttina toimiessaan nuorenamiehenä Litton sai tältä ihmisoikeusaktivistilta, sellistiltä ja kapellimestarilta käytännönläheistä ohjausta varsinkin venäläiseen musiikkiin, kuten Dmitri Šostakovitšin ja Sergei Prokofjevin teoksiin. Molemmat edellä mainituista säveltäjistä mm. toimivat Rostropovitšin opettajina Moskovan konservatoriossa vuosina 1943-1948. Johtamistaitonsa todelliset kyvyt Litton pääsi näyttämään maailmalle johtaessaan Dallasin sinfoniaorkesteria vuosina 1994-2006. Tuona aikana orkesteri teki tanakasti vierailuja ja Littonin kaudella orkesterin budjetti nousi 19 miljoonasta 100 miljoonaan. Minnesotan orkesterin taiteellisena johtajana Litton vaikutti vuosina 2003-2011 ja Colorado sinfoniaorkesterin taiteellisena neuvonantajana hän aloitti vuonna 2012 siirtyen elokuussa 2013 orkesterin musiikista vastaavaksi johtajaksi. Nykyään Litton johtaa myös yhtä maailman vanhimpiin orkestereihin kuuluvaa Bergenin Filharmonista orkesteria, joka viettää 250-vuotisjuhlaansa ensi vuonna. Yhteistyön Bergenin orkesterin kanssa hän aloitti vuona 2003 ja Norjan kuningas Harald on lyönyt hänet ritariksi ansioistaan musiikkilähettiläänä. Kaiken tämän lisäksi hän on myös erittäin haluttu ja ahkera vierailija eri puolilla maailmaa; viime vuonna hän vieraili 13 orkesterin kanssa kaikkiaan 20 eri kaupungissa konsertoimassa, joukossa mm. Bukarest, Lontoo, Tokio, Bryssel ja Edinburg. Andrew Litton on aviossa brittiläisen viulistivaimonsa Jaynen kanssa ja heillä on kaksi teini-ikäistä lasta, Rachel ja Michael. Andrew Litton tunnetaan myös ansioistaan kelvollisena jazzpianistina.

Dmitri Šostakovitš

Dmitri Kabalevski



Mstislav Leopoldovitš Rostropovitš



 

Lontoossa nykyään asustava ja vuonna 1985 Frankfurtissa syntynyt sellistilahjakkuus Leonard Elsenbroich saapui iltamme iloksi Tampereelle soittamaan Kabalevskin harvinaisen toisen sellokonserton vuoden 1693 Matteo Goffrillerin, venetsialaisen soitinrakentajan "Leonard Rose" lainasellolla. Yehudi Menuhin School Lontoossa ja Kölnin Musiikki-Akatemia olivat Leonardia viemässä musiikin saloihin ja vuonna 2009 hän voitti hyvin arvostetun Leonard Bernstein-palkinnon Lontoossa. Loistavasti soitettu sellokonsertto on nyt myös saatavana kapellimestari Littonin ja Leonard Elsenbroichin sekä Alankomaiden Filharmonisen orkesterin yhteistyönä tehtynä livetallenteena. Dmitri Borisovitš Kabalevski (s. Pietarissa 30.12.1904 ja k. Moskovassa 14.2.1987) teki paljon käyttömusiikkia, joukossa mm. oopperoita, konserttoja, elokuvamusiikkia ja pianomusiikkia. Kommunistisen puolueen jäseneksi hän liittyi toisen maailmansodan aikana ja Neuvostoliiton säveltäjäliitossa hänellä oli myös merkittävä asema, vaikka jäikin aina kuuluisempien säveltäjien, kuten Šostakovitšin varjoon. Oman Filharmoniamme soittajakunnasta kannattaa nostaa esiin vielä esimerkiksi maan mainion konserttimestarimme, Dennis Kimin ja hiljan soolosellistina orkesterissamme aloittaneen Joona Pulkkisen laittamattomat suoritukset lokakuisessa illassa. 

  Mikhail Glinka