Japanilaisen äidin ja amerikkalaisen isän vuonna 1981 Tokiossa syntynyt poika Eugene Tzigane oli tämän viikon kapellimestarivierailijamme Tampereella. Eugene Tzigane on juuri huhtikuussa luopunut pestistään Luoteis-Saksan Filharmonisen Orkesterin ylikapellimestarina ja silminnähden nauttii tämänhetkisestä vapaudestaan kiertää ja johtaa maailmalla eri orkestereita, vaikka se onkin matkalaukkuelämää. Nuoren kapellimestarimme vierailu Tampere Filharmonian edessä Tampere-talossa on jo neljäs.

 

Eugene tuli musiikkiin verrattain myöhään, vasta 12-vuotiaana jazzmusiikin kautta. Useampia instrumentteja kokeiltuaan fagotti oli lopulta se soitin, joka sai johdattaa hänet länsimaisen taidemusiikin äärelle. Esikuvista kysyttäessä Eugene Tzigane mainitsee kapellimestareista uransa kannalta yhden merkittävän esikuvan: Carlos Kleiberin. Itävaltalainen Kleiber (s. 3.7.1930 ja k. 13.7.2004) tuli tunnetuksi isänsä Erichin tavoin paitsi perfektionistina ja orkestereiden uupumattomana harjoituttajana myös erittäin taitavana kokeilijana ja mielikuvitukseltaan rikkaana tuoreiden versioiden luojana vanhoistakin teoksista, joka ei milloinkaan nauttinut musiikin taltioinnista vaan suosi elävää esitystä. Orkesterinjohdon opintonsa Eugene Tzigane suoritti Juilliard Schoolissa, josta valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2007 ja myöhemmin hän jatkoi vielä Tukholmassa Jorma Panulan luokalla opintojaan. Eugene Tzigane on saanut tunnustusta myös palkintojen muodossa kapellimestaruudestaan; vuonna 2007 Fitelberg-kilpailusta Puolan Katowicesta pääpalkinto ja toinen sijoitus Sir Georg Soltin-kilpailusta Saksan Frankfurtista vuonna 2008 sekä myös toisen palkinnon kansainvälisestä Lovro von Matašić-kilpailusta Kroatian Zagrebista vuonna 2007. Oopperakapellimestariksi hän uskaltautui ensikerran Baijerin valtionoopperassa vuonna 2009 ja Yhdysvalloissa hän debytoi vuonna 2011 sekä Japanissa vuonna 2012.  

 

Ennen perjantain 25.4.2014 Tampere Filharmonian konserttia kapellimestari Eugene Tzigane saapui edellisenä torstai-iltana vieraaksemme orkesterimme tukiyhdistyksen, Pro Orchestran jäseniltaan orkesterimme intendentin, Helena Hiilivirran kanssa. Jäseniltamme musiikkipuolesta vastasivat ja saivat jäsenistömme jakamattoman huomion täysin ansaitusti torstaina orkesterimme tilapäinen II-viulisti Liis Joamets ja pianon kupeessa istunut Ville Hautakangas loihtien kuultavaksemme ennalta sovittuja otteita Wolfgang Amadeus Mozartin iättömästä sävelaarteistosta menestyksellisesti. Liis kertoikin meille tässä samassa yhteydessä ilmoittautuneensa orkesterin koesoittoon lauantaina 10.5.2014, johon Helena vahvisti kaikkiaan ilmoittautujia tähän samaiseen koesoittoon olevan kuusikymmentä (60); paikalle koesoittoon todennäköisesti saapuu kuitenkin vain 20-30 soittajaa!

 

Nuori kapellimestarivierailijamme kertoi hyvin vapautuneesti ja vuolaasti omista musiikillisista "merkkipaaluistaan" ja elämästään musiikin virrassa. Keskustelun aiheet vaihtelivat esim. suosikkikapellimestareista, Sibeliuksen tulkinnoista mustalaisen kiertolaiselämään sekä Jorma Panulaan kapellimestareiden maailmankuuluna kouluttajana. Omista lempisäveltäjistään Eugene nosti vilpittömästi esille maailmalla täysin väärinymmärretyn säveltäjän, Richard Straussin, jonka musiikkia suurin osa maailman kapellimestareista soitattaa ihka väärillä tempoilla katu-uskottavuutta saavuttaakseen. Raymond Holden on kirjoittanut edustavan elämäkerran - Richard Strauss A Musical Life, joka julkaistiin vuonna 2011 - Straussin elämästä ja tämän kirjan pariin suosittelen hakeutumaan viipymättä! Strauss oli myös suuri humoristi, joka kutsui vinkeästi itseään ensiluokkaiseksi toisen luokan säveltäjäksi.

 

Osattomiksi Eugene torstain esityksessään ei jättänyt myöskään henkilökohtaisia ystäviään, säveltäjä Sebastian Fagerlundia ja kitarataiteilija Ismo Eskelistä. Tarkkaavainen läsnäolija sai kuulla seikkaperäisen selvityksen Fagerlundin Transit kitarakonsertosta, jonka Yle tilasi säveltäjältä ja johon Rso:n silloinen ylikapellimestari Sakari Oramon ja Ismo Eskelisen kanssa sitoutuivat jo vuonna 2009. Helsingin kantaesityksen jälkeen Sakari Oramo on johtanut sen kertaalleen Lontoossa ja nyt Tampereen esitys on teoksen kolmas.

Perjantain konsertin kantavia teemoja espanjalais-ranskalaisten vaikutteiden lisäksi oli myös tanssillisuus ja tanssirytmeistä erityisesti konsertissa esille noussut habanera-rytmi (yksi tangon variaatio). Eugene vei kuulijansa plagioinnin ihmeelliseen maailmaan kertoessaan Claude Debussyn varastaneen habanera-aiheen Maurice Ravelilta ja tämä sensaatio kohautti maailmaa jo aikanaan. Perjantai-illan konsertista Eugene kehotti varautumaan mahdollisesti ylimääräisiin, joita tulikin sitten itse konsertissa perjantaina kaksin kappalein; ensin kitarakonserton alkuun nivottu Johann Sebastian Bach johdanto saumattomasti ja päätösnumeroksi Georges Bizet'n  musiikkia oopperasta Carmen, joka kirvoitti noin tuhatpäiseltä yleisöltä raikuvat aplodit illan hämärtyessä.

Kaiken kaikkiaan Eugene Tziganen vierailu Tampereella oli piristävä, avartava ja kohottava musiikkikokemus. Orkesterilaisetkin ovat ilmaisseet tahtotilansa nuoren kapellimestarin kanssa työskentelyyn ja siitä varmasti kertoo myös Tziganen suhteellisen useat vierailut viime vuosina Tampereella. Lisää vain varauksia kalenteriin mahdollisimman pian Eugene Tziganen vierailulle!