Osoitteesta Pirkankatu 6 Tampereelta löytyy Tampereen ensimmäinen oikein museoksi suunniteltu rakennus, joka samalla on nykyisin Suomen vanhin yksityinen taidemuseo. Teollisuusneuvos ja kultaseppä Kustaa Hiekka teetätti talonsa suunnittelun arkkitehti Oiva Viljasella ja itse uusklassinen museorakennus  valmistui vuonna 1928 paikalleen. Vuonna 1931 Kustaa Hiekka lahjoitti keräämänsä taidekokoelman ja muunkin omaisuutensa perustamalleen Kustaa Hiekan Säätiölle ja Hiekan taidemuseon nimellä avautui vielä samana vuonna yleisölle. Kustaa Hiekan Säätiön puheenjohtajaksi asettui Hiekan oman toiveen mukaisesti kihlakunnantuomari Evert Tähkäpää ja hänkin lahjoitti testamentissaan omat taidekokoelmansa Kustaa Hiekan taidemuseolle. Kustaa Hiekka asusti rakennuttamansa talon kolmatta kerrosta hamaan kuolemaansa asti eli 1.5.1937.
 

Maanviljelijäpariskunta Fredrika ja Wilhelm Hiekan pojaksi 12.10.1855 Laitilassa syntynyt Kustaa opiskeli iltaisin Uudessakaupungissa itsensä kultasepäksi vuosina 1870-1875. Kisälliaikanaan hän työskenteli Viipurissa ja Pietarissa, kunnes valmistui Turussa kultaseppämestari Petterssonille mestarinnäytteen tehtyään kultaseppämestariksi vuonna 1878. Omaa verstasta hän piti hetken aikaa Porissa, mutta vuonna 1879 Kustaa päätti muuttaa Tampereelle pysyvästi asumaan. Tampereella hän löysi itsensä pian kultaseppänä kultasepän lesken Henrika Karolina Areniuksen kultasepänliikkeestä. Vielä samana vuonna hän avioitui Areniuksen lesken kanssa ja kahdenkymmenen vuoden ajan piti kultasepänliikettä omissa nimissään. Avioliitto parin välillä oli lapseton ja liitto päättyi Henrikan kuolemaan vuonna 1919. Kustaa Hiekka perusti vuonna 1899 helsinkiläisen kultasepän Karl Hägglundin ja turkulaisen kultasepän Vilhelm Petterssonin kanssa Suomen Kultaseppä Oy:n, joka oli laatuaan Suomessa ensimmäinen kulta- ja hopeaesineitä teollisesti valmistava yritys. Tämän yhtiön taloudellinen menestyminen mahdollisti Kustaa Hiekan taidekokoelmien kartuttamisen ja laajan ulkomaanmatkailun. Kustaa Hiekka oli Suomen Kultaseppä Oy:n pääomistaja vuoteen 1919 asti, jolloin hän luopui omistuksistaan yrityksessä ja keskittyi omien taidekokoelmiensa keräilyyn. Kustaa Hiekka oli myös taitava kartuttamaan omaisuuttaan onnistuneilla  kiinteistökaupoilla.
 

Mitä me tänään tiedämme ihmisestä nimeltään Kustaa Hiekka? Kustaa tuntui olleen toiminnan mies, ainakin jos katsastaa hänen aikaansaannoksiaan. Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä hänet nähtiin kolmenkymmenenkahden vuoden ajan sekä kaupungin rahatoimikamarin (sittemmin kaupunginhallituksen) puheenjohtajana vuonna 1901 ja hän oli perustamassa Tampereelle Suomalaista Klubia. Kustaa Hiekka toimi puheenjohtajana Tampereen Käsityö- ja Tehdasyhdistyksessä ja oli useiden pankkien hallitusten jäsenenä. Taiteet tuntuivat vetoavan häneen kovasti ja sitä kautta hänet nähtiin perustamassa myös Tampereen Taideyhdistystä sekä Tampereen Taiteilijaseuraa. Ainakin yli neljänkymmenen eri yhdistyksen toiminnassa hänet on Tampereella tiedetty vaikuttaneen, kuten mm. Historiallinen seura, Kauppaseura ja Suomen Matkailijayhdistys. Kustaa Hiekka teki hyvin merkittäviä rahalahjoituksia esim. Turun suomalaiselle yliopistolle ja Kalevala-seuralle. Hänen tiedettiin viihtyneen tavattoman hyvin taiteilijoiden seurassa ja hänen omiin harrastuksiin kuuluivat ainakin pianonsoitto ja laulaminen.

 

Yksi Kustaa Hiekan rakkaimmista harrasteista tuntuisi olleen matkailu. Elämänsä aikana hän matkusti useita kymmeniä eri matkoja ja matkat kohdistuivat Euroopan lisäksi mm. Lähi-itään, Japaniin, Hongkongiin ja Havaijiin. Varmasti ainakin yhden puolivuotta kestäneen maailmanympärysmatkan hän teki vuosina 1907-1908 ystävänsä Evert Tähkäpään kanssa. Aivan ensimmäisen ulkomaanmatkansa Kustaa teki 23-vuotiaana Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1878. Toisaalta tasapainon vuoksi hän tuntui olleen hyvin kotiseuturakas ihminen, sillä hän keräsi elinaikanaan suuren määrän kotimaan ja kotiseudun elämää ja historiaa kuvastavia esineitä. Kansatiede kuului hänen harrasteidensa piiriin vahvasti. Synnyinkunnalleen Laitilalle Kustaa Hiekka lahjoitti nimeänsä kantavan Lukutupa-rakennuksen, jossa Laitilan kirjasto toimi vuodet 1938-2006. Kustaa Hieka-kulttuuriviikkoa vietetään Laitilassa kuudennen kerran 19.-26.1.2014 ja ensi vuonna viikon teemana on "Puu" niin musiikissa, kuvataiteessa kuin laajemminkin. Vuonna 1935 Kustaa Hiekalle myönnettiin teollisuusneuvoksen arvonimi.

 

Aivan ensimmäinen Kustaa Hiekan taidehankinta oli 1880-luvun alussa romanttista taidesuuntaa edustaneen ja 19.10.1840 Tuuloksessa syntyneen Hjalmar Munsterhjelmin maalaama pienikokoinen maisemamaalaus Tvärminnestä. Kustaa Hiekka oli ilmeisen ahkera taiteen keräämisessä, mutta järjestelmälliseksi harrastus muodostui vasta 1920-luvun lopulla. Oman kotinsa seinät alkoivat hyvää vauhtia täyttyä taiteesta ja kaapit pursuilivat esineistä, joita oli maailmanmatkoiltakin tarttunut mukaan. Taiteilijat myös tarjosivat Kustaa Hiekalle taidettaan ostettavaksi ja Kustaa myös osti suoraan taiteilijoilta ja heidän taidenäyttelyistään taidetta. Kustaa Hiekka oli Hämeen museon - Tampereen ensimmäisen museon - perustajajäsen ja hän teki merkittävän 265 esineen lahjoituksen tälle museolle vuonna 1907. Kustaa Hiekka istui Hämeen museon hallituksessa kuolemaansa asti. Hämeen museo avasi ovensa ensikertaa yleisölle kesällä 1908 ja avajaisnäyttelyssä museo esitteli Kustaa Hiekan ja Evert Tähkäpään esineistöä kaverusten yhteiseltä maailmanympärysmatkalta.

 

Päästessään seuraamaan läheltä museotoimintaa istuessaan Hämeen museon hallituksessa, alkoi Kustaa Hiekka miettiä Evert Tähkäpään ystävällisellä avustuksella oman museon perustamista. Molemmilla oli se vankka käsitys, että taiteilla on hyvin ylentävä vaikutus ympärillämme eläviin ihmisiin. Kustaa Hiekka tunsi ilmeisesti olevansa vahvasti myös isänmaan asialla, kun hän päätyi oman taidemuseon pystyttämiseen. Ainakin voimme varmasti todeta hänen olleen aikanaan merkittävä vaikuttaja ja suuri Tampereen ystävä sekä melkoinen mesenaatti!