Tällä samaisella kannaksella Palvasalmen rannalla on nyt jo kolmas kirkko, joka valmistui vuonna 1849 paikalleen. Tänne seurakunta perustettiin jo vuonna 1628, kun se oli ensin erotettu Rautalammin emäseurakunnasta kappeliseurakunnaksi. Aluksi seurakuntaa kutsuttiin Palvasalmen seurakunnaksi paikan mukaan ja vuodesta 1690 lähtien paikka tunnetaan Saarijärven seurakuntana. Vuonna 1628 tälle samalle paikalle rakennettiin ensimmäinen kirkko ja tuolloin perustamisen yhteydessä seurakunta sai myös papin viran. Seuraava kirkko tälle paikalle valmistui vuonna 1694. Kuvassa näkyvä nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1846-1849 ja rakennusvaiheita johti kirkonrakentaja Jaakko Kuorikoski. Kirkon suunnitteli A. F. Granstedt, joka tuolloin teki työtä arkkitehti Carl Ludwig Engelin vuodesta 1824 johtamassa Suomen intendenttikonttorissa Helsingissä. Vuodelta 1865 on Heikki Jaakonpoika Kuorikosken johdolla valmistunut kirkon kellotapuli.

Kirkkosalin halkaisijaltaan 18-metrinen kupoli oli aikalaisilta melkoinen taidonnäyttö. Aikaisemmin tällaisia kupoleita oli rakennettu vain kivikirkkoihin. Vielä 1800-luvulla tähän nykyiseen kirkkoon tehtiin useita korjauksia ja parannuksia; 1860-luvulla kirkko mm. maalattiin ja vuorattiin ulkoa ja 1880-luvulla lehterit saivat penkit, samalla kun kirkko maalattiin uudestaan sekä sisältä että ulkoa.

Bror Axel Thulénin johtaessa Kangasalan Urkutehdasta tämä kirkko sai 27-äänikertaiset uudet urut vuonna 1901. Tällöin kirkkoon oli myös asennettava lämmityslaitteisto. Kirkastusvuoritapahtumaa esittävä Aleksandra Såltinin alttaritaulu otettiin käyttöön vuonna 1911. Tallessa ovat vielä edellisestä kirkosta vuonna 1756 kirkkoon hankitut  Johan N. Backmannin (1706-1765) Ristiinnaulittua ja Ehtoollista esittävät alttaritaulut.

Vuoden 1930 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemassa peruskorjauksessa kirkko sai sähkövalot, neliskanttisen saarnastuolin, sisäseinät vuorattiin ja maalattiin sekä kirkko että kellotapuli maalattiin uuteen väriin myös ulkoa. Kupolin valoaukko laudoitettiin umpeen ja ns. herrainlehteri erotettiin kirkosta omaksi tilaksi.

Toisessa peruskorjauksessa vuona 1961 - arkkitehti Veikko Leistenin suunnitelmien pohjalta - holvilaudoitus uusittiin ja kirkko maalattiin sisältä valkoiseksi. Saarnastuoli ja valaistus uusittiin. Urkulehterillä uusittiin Kangasalan Urkutehtaan urut uusilla 40-äänikertaisilla sähköpneumaattisilla uruilla.

Kolmannessa peruskorjauksessa kupolin umpilaudoitus poistettiin ja kupoli avattiin alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi. Kaikki rakenteet käytiin huolellisesti läpi lattiasta kupolin huippuun asti. Rakennusmestarina remontissa oli Keijo Sironen Saarijärveltä ja arkkitehti Aulis Jääskeläinen suunnitteli remontin, joka toteutettiin vuosina 1997-1998. Remontissa kirkko sai jälleen uuden saarnastuolin, joka oli suunniteltu kirkon ensimmäisen saarnastuolin pohjalta. Alttari uusittiin samoin kun valaistus ja äänentoisto kohentuivat sekä lämmitys kirkossa uusittiin. Kirkko ja kellotapuli saivat myös uuden maalin. Tekstiilitaiteilija Annikki Linturi suunnitteli ja valmisti uudet kirkkotekstiilit korjauksen yhteydessä ja tekstiilien aihe on elämänpuu.

Saarijärven seurakunta kuului vielä 1900-luvun alkupuolella Porvoon hiippakuntaan, mutta tänne hiippakuntansa äärialueille piispat eivät kovin usein retkillään poikenneet. Sunnuntaina 12.8.1900 piispa Herman Råberg asetti virkaansa tässä kirkossa 1.5.1900 kirkkoherran toimensa aloittaneen Karl David Axel Hirnin ja hän aloitti virkaanastujaispuheensa Ps. 84:6-8:n sanoin (silloisesta Raamatun käännöksestä): "Autuaat owat ne ihmiset, jotka sinun pitävät wäkenänsä, ja sydämestänsä waeltavat sinun jälkees; Jotka käyvät itkun laakson läpitse, ja tekewät siellä kaiwoja; ja opettajat monella siunauksella kaunistetaan. He saavat yhden woiton toisen jälkeen, että tutattaisiin oikia Jumala Siionissa."

Mustavalkokuvassa (kuva: Liisa Rautakorpi) etualalla näkyy Mansikkaniemen lukkarin puustelli 1940-luvulla Palvasalmen ääreltä. Täällä Mansikkaniemessä asuivat myös esi-isäni Johan Andersinpoika Plathan ja hänen työnsä jatkajana poikansa Carl Johaninpoika Plathan, molemmat lukkareita Saarijärvellä.